Otsikon mukaisesti siis vain pikapäivitys (taas), tässä aamutoimien lomassa kahvia juodessa ehdin muutaman rivin kirjoittaa... Ei ole viime aikoina päivityksiä pahemmin sadellut, pää on ollut hajoamispisteessä ja psykiatrinen osasto on huudellut hyvinkin kutsuvasti. Vielä olen sen välttänyt, kiitos siitä tosin kuuluu vain ja ainoastaan ystävälleni jonka luona olen viime aikoina majaillut. Matkaa kotiinhan tästä ei ole kuin ehkä se 400 metriä linnuntietä, mutta yksiössäni on niin uskomattoman vähän tilaa että vahvempikin psyyke vapisee pelosta sinne yksin jäädessään ;D Olen siis majaillut täällä ystäväni luona lähes viikon, ja tästä ajasta myös avokkini on ollut täällä viime viikon loppupuolelta saakka. Ei ehkä uskoisi miten paljon stressittömämpi ympäristö voi olla luuhatessa ns. "vieraan nurkissa", mutta minulle tämä on ollut loistavaa terapiaa. Rutinoituminen aamutoimiin ja kouluunlähtöönkin tapahtui hetkessä, ihan kuin äidin luona konsanaan ;D

Eilen oli aivan uskomattoman upea päivä, vaikka pomppasinkin sängystä ylös väärällä jalalla. Minä kun en lähes koskaan näe unia, ja toissayönä iski niin todentuntuisen unen päälle ettei pahemmasta väliä. Muistan unen vieläkin, niin kamala olo minulla oli herätessäni... Unessa etsin netistä hirttosilmukan tekoon käypää ohjetta, mutta en löytänyt ohjetta jonka olisin jopa ymmärtänyt. Niinpä siis unessa opettelin hirttosilmukan teon "yrityksen ja erehdyksen" kautta, siinä jossakin vaiheessa jopa onnistuen. Köysi oli hyvin ohut, ihmettelin jopa herätessäni että miksi käytin köyttä joka ei varmasti kestäisi minua... Joka tapauksessa, unessa saatuani silmukan valmiiksi mallailin sitä tietenkin kaulaan joka oli lähinnä eli omaani, jolloin avokkini (unessa tottakai) sattui paikalle ja tokaisi jotakin tyyliin "jaa opit sen, vielä kun tajuaisit käyttää sitä..."
Purskahdin itkuun unessa ja siihen taisin herätäkin, ensimmäisenä avokin kainaloon vinkumaan että "sano et se oli unta, sano et se oli unta..."

Onneksi unen aiheuttaman paskan maun sai huuhdottua suusta aika hyvin aamukahvilla ja tupakalla :)
Kävimme ystävättäreni kanssa kaupassa ja tulimme hänen luokseen tekemään ruokaa, tosin käytännössä minä tein ruuan ja hän kertoi mistä mitäkin löytyy, minä kun satun rakastamaan ruuanlaittoa keittiössä jossa siihen on TILAA. Toisin kuin omassani josta löytyy tiskialtaan ja lieden lisäksi noin 30cm leveä työtaso :D Tällä työtasolla onkin sitten veitsitukki, kahvinkeitin, voileipägrilli etc... Ahdasta siis on, ja oli ihanaa vaihtelua päästä kokkaamaan muille tilavassa keittiössä. Ruoka sai kehuja ja kokki ylpistyi silminnähden ;)

Ruuan jälkeen ohjelmassa oli lepoa, rauhaa, rentoutumista ja kauneudenhoitoa. Kuuma kylpy ja hyvän ystävän suorittama kulmien nyppiminen muuten rentouttaa naispuolista ihmistä kummasti, illalla nukkumaan käydessä oli NIIN raukea ja hyvä olo että fiilis on katossa vieläkin :)

Noista huhmeista vielä vähän, minimiannoksilla mennään edelleen ja käyttökerrat ovat harventuneet huomattavasti, nyt olisi jo kaiketi mahdollista vaihtaa suoraan pelkkiin luonnontuotteisiin (eli kannabikseen) mutta mutta... Ikävä tosiasiahan on se että tarjonta luo kysynnän ja kysyntä vastaa tarjontaa, kun ei tarjolla OLE näitä luonnontuotteita... Mutta lupaan ja vannon etsiväni VAIN ja AINOASTAAN luontaistuotteita ettei kiusaus pääse yllättämään :)

Ei tästä nyt tullutkaan niin hirveän pikaista päivitystä, tarinaahan tuntuu riittävän vähän liikaakin :D Pakko se on nyt kyllä lähteä kouluun, muuten tulee sanomista ;)

ps. on muuten tasan kuukausi siitä kun tämä tyttö päätyi kihloihin, en uskonut kihlautuvani ikinä saati pysyväni kihloissa kuukauttakaan, tänään juhlitaan xD