Jep. Kävin kaupungilla avokkini ja erään tutun kanssa, meinas taas hävettää jossain vaiheessa. Tyttö ei taas IHAN hallinnut... ;D

No siis joo, ajatuksissani tottakai apteekista tulossa, katselin laukkuuni puhelinta kaivaessa samalla kun kävelin eteenpäin. Päällä vaaleanpunainen paita, mustat housut ja kirjava laukku, huomasin (yllätys yllätys) ampiaisen pörräämässä rintakehäni liepeillä ja ötökkäkammoisena ihmisenä aikaa ja paikkaa tajuamatta hyppäsin puolisen metriä taaksepäin kiljaisten vaimeasti mutta kuitenkin niin että lähimmät ihmiset sen kuulivat, törmäten lähes lyhtypylvääseen. Tämän jälkeen halusin mahdollisimman kauas ampiaisesta niin otin pienen spurtin paniikissa vähän matkan päähän, ampiaista tiiraillessani huomasin kuinka vastaani kävellyt nainen mulkoili perääni, taisi ihmetellä että mikä tuli kun kavahdin juuri hänen kohdallaan eikä varmaankaan ehtinyt ampiaista näkemään...

Tilanteen tajuttuani repesin nauramaan joka sai seuraavana vastaani tulleen miehen katselemaan perääni kummissaan. Kyllä muuten hävetti :D Jatkoin (lähes) pokkana matkaani, sain hillittyä tirskuntani muilta kuulumattomiin. Mutta vieläkin hymyilyttää :)

Eipä tänään (vielä) oikeastaan kummempia, saa nähdä meneekö viimeiset rahat kauppaan vai johonkin muualle... Ai niin joo, koulusta myöhästyin tunnin kun nukuin pommiin, siitä jäi vähän paska maku suuhun mut se hälveni päivän mittaan ja nyt aion yrittää nauttia viikonlopusta täysillä, pitänee koittaa saada mieheen jotain eloa että olisi minulle seuraa pitämässä :)

Saatan palailla illemmalla asiaan, tai sitten en. Saa nähdä olenko kotona tai kykenenkö kirjoittamaan, jollain pitäisi nollata mutta ei ole kuin yksi xanori ja seroqueleja joita tarvitsen nukkumiseen muuten...
Pitäisi kai vähentää niiden käyttöä viikolla, etenkin jos ottaminen venyy yli kahdeksaan illalla että pääsee aamulla kouluun, vaan en tiedä uskallanko riskeerata yöuniani koska pahassa univajeessa nukun loppuviikosta kuitenkin pommiin useamman tunnin... :/ Kattoo nyt miten käy.

Joka tapauksessa katoan johonkin punomaan juonia mieleni (ja kehoni) tuhoksi, osittain ehkä jopa toivonkin ettei mitään löytyisi mutta taas... Toisaalta toivon että löytyy. Hitto...

ps.on muuten tuo mötley cruen kirja The dirt - Törkytehdas aivan kamalaa kuivanarkkausta ja kitkuumista, vaikka paikoin aika karua tekstiä onkin...